Kesäkuu alkaa vauhdilla, ainakin työhuoneellani. Vauhtia pitäisi riittää seuraavaksi seitsemäksi kuukaudeksi. Lokakuussa on ryhmänäyttely Imatran taidemuseossa. Sinne teen uusia isoja maalauksia. Aika näyttää, kuinka monta työtä sinne mahtuu mukaan. Vuoden päänäyttely on Tukholmassa galleri Herassa marraskuun alussa. Muutamia maalauksia on jo valmiina, mikä tuntuu oikein hyvältä. Lopulliseen ripustukseen mahtuu 10 -15 maalausta, vähän töiden koosta riippuen.
Tammikuun alussa 2018 avautuu Söderkullan Gumbostrand Konst & Formissa seuraava oma näyttelyni. Tila on oikeasti iso, ja rehellisyyden nimissä otin ison palan kakkua hyväksyessäni tämän näyttelyn. Ahkeroida täytyy ja lomat on lusittu. En vaan voinut kieltäytyä moisesta kutsusta. Tila on haluttu huolimatta Gumbostrandin hieman syrjäisestä sijainnista.
Kun tieto Gumbostrandista tuli, tuskailin ensimmäisen viikon valmiina tulevaan stressiin. Kysyin epätoivoisena yhdeltä tuttavaltani, kokeneelta konkarilta neuvoa tilanteeseen. Hän kertoi, että ota käyttöön maratoonijuoksijoiden ohje: keskity seuraavan viiteen kilometriin. Älä ajattele alussa maaliin tulemista, sillä se jos mikä hyydyttää. Tai toinen kuvainnollisempi ja lähes vitisikäs ohje: eihän elefanttiakaan syödä kerralla. Näillä eväillä mennään.
